Istu, seis ja maahan alkaa olla jo jossakin mallissa ja uutena juttuna on esteen ylitys. No pikku-ukko tapittaa niin kiinteesti silmiin, et päinhän se menee, ellen muista kertoa, et este on edessä 🙂 Kalikan pitämistä ja nostamista maasta on otettu myös ja luoksetulon oikeaa paikkaa, josko sais sen olee törmäämättä….. Oivaa on kiva treenata, ottaa hyvin tosissaan nää meidän hommat ja keskittyy hyvin, ei anna periksi, vaikka en heti olekkaan tyytyväinen, yrittää sitkeesti uudestaan ja uudestaan, liekö suunnattomalla ahneudella tekemistä asian kanssa 🙂

Ja se kiertäminen perusasentoon tulossa………….joo, se osaa nyt niin hyvin heittää itsensä perusasentoon, et kait minä annan periksi ja opetan tämän yksilön pepunheittäjäksi ja tavanlenkeillä otan käyttöön käsimerkit tai jotain.

Mut ei anneta haitata 🙂 Oiva on nyt päässyt harjoittelee jo juoksemista, eilen mentii Anen kanssa ja tänään Heikin. Hyvin pysyy pikku-ukko reunassa jo, koirien kohtaamiset menee ok, samaten ohitukset. Tavalliset treenit jatkuu normitapaan mutta muutin mieltäni sivulle tulon suhteen. Oivastahan oli tuossa ”ei kiertävä” ja se olikin jo nopea heittämään sitä persustaan mutta käytännön elämässä se ei ole hyvä tapa. Koko muu laima siirtyy takaa kiertämällä puolelta toiselle ja Oiva sit säätää edessä………ei hyvä ja ei varsinkaan sujuvaa toimintaa tuolla lenkillä …juosten kompastun joko koiraan tai hihnaan.

Tottiksen osalta Oiva jatkaa vanhoja juttuja ja uutena on mukana nyt oikea paikka luoksetulossa ja myös noutoa on aloiteltu. Jäljelle on ehditty kerran viikossa, sieltä ei mitään huomauttamista.

16.10 Mikon sisko meni naimisiin, joten onnea vielä kerran!

Listataan nyt tähän tän syksyn istutukset, ettei vaan pääs unohtuu kevääksi.

Omenat Samo ja Pirja, kaksi kirsikkaluumua, keltainen ja punainen, härkätienherkku eli marjatuomipihlaja. Kuusi pensasmustikkaa, rhodoja Cunningham’s White, Junifeuer ja se tavallinen Grandiflorum, Pilvikirsikka, Purppuratuomi, sinikuusi, yksi oma luumu kaivettu pihasta, sekä hurdalruusu, eihän niitä sovi jättää! Mitäs vielä…Poppiusruusu, kolme HC Anderseinia, muutama kymmentä pioneja…pitää kaivaa nimet talteen…päivänliljoja, joista suurinosa omia kasvatuksia. Kaunotar mansikoita parikymmentä…..ihan varmasti unohdin jotain, joten lisään myöhemmin loput.

Oiva tarvii tyynyn nukkumiseen 🙂

Kiireitä on taas pidellyt ja koneelle ei tahdo ehtiä! Ennen pakkasia pitäis saada viel ”muutama” perenna uuteen maahan….

Sunnuntaina Anna, Kai, Kamu ja Wilma tuli treenailee ja HOMMIIN! Olin mennyt istuttaa muutaman tuijan liian lähelle rajaa, joten pojat kaivoi uuden uran ja 33 tuijaa siirtyi vauhdilla 🙂 ja kun Minttu ja Anna raijas multaa niin homma sujui, ku siivillä 🙂 Eiks oo kiva tulla kylää, ku saa lihastreeninkin samalla!

Onks se nyt siinä?

Kamu

Wilma

Heikki

Ja tietty Oiva

17-19.9 tuli oltuu Sennenkoirien kanssa metsässä treeilemassa. Oiva ja Heikki oli minulla mukana mut ne vaan hengaili ja Oiva sai kaihiasti herkkuja ihmisiltä 🙂

Kuvat on napsattu pitkin viikkoa.

Osaa se nätistikin seisoa, häntä alhaalla 🙂 Odottaa Heikkiä ”vessasta”.

Ja sit joku öttiäinen meni ja puri pipulin viereen!

korvakoira 🙂

Joko riittää?

Sivulle siirtymistä, eteen tulemista ja silmiin katsomista on harjoiteltu nyt naksun kanssa.

Tänään alkoi sitten penturyhmä myös Oivalle. Harjoiteltiin kontaktia ja sivulle tuloa, jonka Oiva tekee nyt sit etukautta, ei kiertäen.

Luokkakuvakin saatiin, tosin muutama haukku kuvasta vielä puuttuu.

Oivan perjantain aamun ”ruokailu” 🙂

Ja torpalla jatkuu savotta, joten kiirettä taas pitää.

Oiva ei tiedä mihin jemmaisi puruluita 🙂

Nyt on pihalta kaadettu hiukka puita, josko sais grilli paikan tekastua vielä tän syksyn aikana.

Oiva on käynyt ”koulussa”, maanantain käytiin KPH:n kentällä ja tiistaina KKS:n eli kovasti on pienellä puuhaa, jäljellekin ehdittiiin tänään.

Jadaa ei enään ole eli tyttö pääs paremmille paikoille, pitkään jatkuneiden kipujen vuoksi. Kivuille ei löytynyt syytä aistissa, eikä toistaiseksi kokeista…..avauksessa on, jos vaikka jotain vielä selviäis. Epäilyksessä SLE, Lymentauti tai Leismania, kaikkien oireet sopii. Turhan lyhyt oli tyttelin elämä 🙁 Nyt sopii vaan toivoa, ettei jälkeläisiin ilmaannu mitään ja saavat elää terveinä pitkään.

Mentii sit koirakouluun tänään….ja koska tää oma terveys ei ole sallin kaikkea aiemmin niin on tää Oivan sosiaalistaminen jäänyt tekemättä hyvin pitkälti…ja sen kyllä huomasi, Oiva oli aivan järkyttynyt, kun huomas, et maailmassa on kaikennäköisiä ja kokoisia koiria 🙂

Ensin se halus huutaa kaikille, jotka kehtas huutaa sille ja sit se halun haistaa ja kenties maistaa kaikkii eli jouduin pitää kunnolla kiinni ja tekee kaikki temput, et sain sen aisoihin. Äkkiää se kuitenkin oivalsi, ettei mamman käsistä niin vaan lähdetä, eikä räyhätä, joten alkoin korvatkin löytymään ja lopunperin Oiva jopa makoili vaikka seläntakana räyhättiin ja haettiin kahakkaa eli varsin hyvä keikka meille 🙂 Oiva toimi moitteettomasti eli osas istumiset, makuut ja jopa koirien lomassa pujottelu sujui hienosti lihapullan avustuksella, joten pääsin kehumaan monasti. Lopussa otettiin luoksetulo harjoitus, jossa avustaja pitää koiraa ja omistaja juoksee karkuun… Oiva tykästyi tyttöihin, niin, että minun karkuu juoksua ei edes huomannut ja kun lopulta huomas, juos minut kiinni ja tarras hihaan, ku eihän mulla mitää patukkaa siihen ollu varattu.

Nyt on pieni väsynny  ja märkä eli sadekin tuli siihen kaiken kukkuraksi mut kivaa oli ja ensi viikolla uusiksi!

Nyt on pumppu ehjätty joten ensitöiksi piti kaivaa Hemuli naftaliinista ja kokeilla mitä se vielä osaa….

Tottis vaatii hienosäätöä, joskaan hauskuus ei puutu ja esineruutua ei varmaankaan tarvi treenata ollenkaan….pääsisköhän sitä viel kisamaan!

Oiva sai ekan esineruututreenin eli sille hiukka jemmattiin hanskaa ja pikkuäijä sai hakea ja pikkasen jopa etsiä.